Paahteinen eteläparveke - mitkä kukat siellä viihtyivätkään viime vuoden kuumana kesänä?

Mehän muutimme tähän kerrostalokotiin viime vuoden lokakuussa, ja talvella kasvatellessani kesäkukkia siemenistä ei sisäinen blondini tiennyt yhtään, mihin ilmansuuntaan parvekkeemme on. Asia valkeni kyllä hyvin pian kevään koittaessa, ja tässä kesän kovissa helteissä ei ole voinut muuta kuin todeta, että meidän parveke on todellakin paahteinen eteläparveke. Etenkin näin kuuma kesä kuin tämä kesä on ollut asettaa haasteensa kesäkukkien valintaan. Haasteet ovat erityiset paahteisella parvekkeella, johon ei juuri tuulenvire käy, eikä sadepisaratkaan kovin usein yllä. 

Paahteisen avoparvekkeen luottokukka on ehdottomasti Miljoonakello. Se kestää niin paahdetta kuin sadettakin. Miljoonakellon isosisko Petunia ei sen sijaan kestä sadetta niin hyvin, mutta sille löysin parvekkeen nurkasta sopivan paikan, jossa  se on jaksanut kasvaa ravinteiden turvin koko pitkän kuuman kesän. Miljoonakellon suurena plussana pidetään sitä, ettei sitä tarvitse nyppiä. Nyt kuitenkin tänä kesänä sain todeta ensimmäistä kertaa, että noin paahteisessa paikassa kuivat kukat oli hyvä nyppiä pois, sillä muutoin kukka alkoi siementää kovasti.

Miljoonakello on helppohoitoinen ja näyttävä kesäkukka

Talvella kasvatin ensimmäistä kertaa Keijunmekkoja siemenistä, mutta kerron siitä projektista enemmän toiste. Sen kuitenkin sain huomata, että pienet hentoiset taimet eivät oikein välittäneet kuumasta alkukesän auringosta, ja useat pikkuiset kuolivatkin. Muutaman sain kuitenkin pysymään hengissä, kun tajusin siirtää taimet parvekkeen pimeimpään nurkkaan. Keijunmekkoa en kuitenkaan suosittelisi paahteiselle eteläparvekkeelle, sillä se ei ole kovinkaan kuuman auringon ystävä. Ei sillä, aion kyllä ottaa kukistani siemenet talteen ja kasvattaa niitä ensi vuonnakin, sillä nyt tiedän nurkan, jossa ne selviävät näköjään intiaanikesästäkin.

Kasvattamiani keijunmekkoja

Sen sijaan paahteessa selviää hyvin miljoonakello ja erilaiset Pelargoniat. Pelargonioita voi hyvin muotoilla, sillä jos nypit niistä alimpia lehtiä pois, niin pelargonia päättää paniikissa tehdä lisää kukkia. Tänä vuonna tilasin pienen pieniä Sitruunapelargonioita keväällä, ja kasvattelin niitä jonkin aikaa sisällä ennen kuin siirsin ne ulos. Nämä pelargonit tuoksuvat sitruunalle ja toimivat näin myös hyttysten karkoittajina. Tänä kesänä ei tosin täällä meillä ollut hyttysistä vaivaa. Nämä pienet pelargonit ovat siitä ihania, että ne viihtyvät pienessäkin ruukussa, ja jaksavat kukkia myöhään syksyyn.

Sitruunapelargonit viihtyvät pienemmässäkin ruukussa

Pelargonien seurana kokeilin tänä kesänä ensimmäistä kertaa Kelloköynnöksen kasvattamista. Ostin taimet pieninä rimpuloina, ja mietin moneen kertaan, näinkö näistä kasvaa edes mitään. Vielä mitä! Köynnökset viihtyvät hyvin suurissa alatakasteluruukuissani ja ovat levinneet upeasti molempien köynnöskehikoiden ympärille. Köynnös on tällä hetkellä täynnä nuppuja, ja toivon, että saan niistä myös siemeniä kerättyä ensi kesää varten.

Tämän lajikkeen kukka on kauniin violetti

Sen sijaan toinen uusi tuttavuus, Kesäleimu, piti minut varpaillaan alkukesän. Aluksi nämä kauniin hennon vaaleanpunaiset kukat viihtyivät todella hyvin altakasteluruukuissa ja pienemmissäkin ruukuissa, ja ihmettelin, miksi en aiemmin ollut tällaisia ihanuuksia ostanut.

Kesäleimut alkukesästä 

Kunnes sitten tuntui, että tahmeita, sormiin tarttuvia, kukkia saisi olla nyppimässä koko ajan, ja silti ne näyttivät tältä:

Kesäleimut heinäkuussa

Pienempien ruukkujen kohdalla luovutin, mutta altakasteluruukussa olevat kukat päätin leikata surutta alas. Ja niin vain siinä kävi, että kukat alkoivat tehdä hurjasti uutta kasvua ja nuppua toisensa perään! Kesäleimut kannattaa siis rohkeasti leikata alas, niin saa kukkaloiston taas takaisin.

Meidän parvekkeesta tuli oikea kukkatarha tänä kesänä, sillä siellä on myös Neilikoita ja Ahkeraliisa. Neilikat tulivat hyvin toimeen pienissäkin ruukuissa, joskin vaativat ahkerasti vettä. Ahkeraliisa sen sijaan on tehnyt koko kesän kovasti nuppuja, mutta selkeästi meidän paahteinen parveke on sille aivan liian kuuma paikka. Tällöin kukka on tiputtanut nuput ennen kuin jaksaa niitä avata. Tätä en suosittelisi paahteiselle eteläparvekkeelle, kuten en myöskään Uudenguineanliisaa, joka jaksoi hellettä vain heinäkuulle asti. Parvekkeellamme viihtyy hyvin myös Amppelivaula, jota suosittelen lämpimästi muillekin eteläparvekkeen kukkien kasvattajille.

Neilikat sopivat myös eteläparvekkeelle

Ahkeraliisa pitää enemmän puolivarjosta kuin auringosta

Toivottavasti tästä postauksesta on apua sinulle, joka tuskailet kuuman parvekkeesi kanssa! Tällaisen kukkaloiston minä sain kesäkukillani tänä vuonna, joten rohkeasti vain kasvattelemaan kesäkukkia!