Tänään tuli stoppi joululle. Nyt sai joulukoristeet ja tumman punainen väri lähteä. Sielu kaipaa tilalle valoa, vaaleanpunaista, vaaleansinistä ja vaaleanvihreää. Näitä värejä en kuitenkaan vielä ole juurikaan ehtinyt laittaa joulun punaisen tilalle, mutta jo kummasti vaalenee koti sillä, kun sen karsii punaisesta ja ylimääräisistä koristeista.
Eilen kävin ystäväni kanssa kirpputorilla ja löysin sieltä taas niin kauniita ruusuastioita, että ne melkein hyppäsivät syliini. Eivätkö olekin kauniita?
Lautaset ovat taas puolalaisia, mutta tuo pieni ruukku/kippo on englantilainen. Siihen sopisi mukavasti joku kevätkukka:)
Jouluaattona yllätyin kovasti avatessani isoveljeltäni saamani lahjan. Paketti oli painava ja sen sisältä paljastui sata vuotta vanhat punnus ja silitysraudan rautaosa! Pidän niistä kovasti ja olen aiemmin noista vain haaveillut!:)
Koska joulu sai tänään lähteä, niin myös tuosta vanhan ikkunanpokan keskimmäisestä ruudusta otin joulukranssin pois. Tilalle laitoin nyt toistaiseksi tuon valokranssin tuomaan hiukan valoa.
Jouluaattona heräsimme muuten ihanaan näkyyn. Luonto oli päättänyt tehdä olohuoneen ikkunaamme joulukuusen! Tai Muumitalon, ken tietää;)
Hih, jutut heittelehtivät sinne tänne. Ei mikään ihmekään, kun ei ajatuksetkaan kovin suoraan linjaa kulje. Yritän nyt kovasti saada itsestäni niskasta kiinni ja alkaa keskittyä sisustamiseen enemmän. Siitä kun saan paljon voimaa arkeen kuitenkin. On vaan ollut todella vaikeaa palata kunnolla netin pariin sen identiteettivarkaan jälkeen. Tuntuu, etten osaa enää luottaa kehenkään. Vaikka sitten taas toisaalta luotan edelleenkin sinisilmäisenä. Yritän kuitenkin kovasti palata, sillä en haluaisi antaa tuolle ihmisille sitä valtaa, että hän veisi tämän minulle niin tärkeän osan elämästäni pois. Edelleenkin tuon ihmisen motiivi on minulle epäselvä ja haluaisin hänen tietävän, miten suurta tuhoa teollaan minulle aiheutti. Mutta se asia ei koskaan kai selviä, miksi hän teki niin kuin teki. Joten yritän painaa sen taka-alalle.
Eilen kävin ystäväni kanssa kirpputorilla ja löysin sieltä taas niin kauniita ruusuastioita, että ne melkein hyppäsivät syliini. Eivätkö olekin kauniita?
Lautaset ovat taas puolalaisia, mutta tuo pieni ruukku/kippo on englantilainen. Siihen sopisi mukavasti joku kevätkukka:)
Jouluaattona yllätyin kovasti avatessani isoveljeltäni saamani lahjan. Paketti oli painava ja sen sisältä paljastui sata vuotta vanhat punnus ja silitysraudan rautaosa! Pidän niistä kovasti ja olen aiemmin noista vain haaveillut!:)
Koska joulu sai tänään lähteä, niin myös tuosta vanhan ikkunanpokan keskimmäisestä ruudusta otin joulukranssin pois. Tilalle laitoin nyt toistaiseksi tuon valokranssin tuomaan hiukan valoa.
Jouluaattona heräsimme muuten ihanaan näkyyn. Luonto oli päättänyt tehdä olohuoneen ikkunaamme joulukuusen! Tai Muumitalon, ken tietää;)
Hih, jutut heittelehtivät sinne tänne. Ei mikään ihmekään, kun ei ajatuksetkaan kovin suoraan linjaa kulje. Yritän nyt kovasti saada itsestäni niskasta kiinni ja alkaa keskittyä sisustamiseen enemmän. Siitä kun saan paljon voimaa arkeen kuitenkin. On vaan ollut todella vaikeaa palata kunnolla netin pariin sen identiteettivarkaan jälkeen. Tuntuu, etten osaa enää luottaa kehenkään. Vaikka sitten taas toisaalta luotan edelleenkin sinisilmäisenä. Yritän kuitenkin kovasti palata, sillä en haluaisi antaa tuolle ihmisille sitä valtaa, että hän veisi tämän minulle niin tärkeän osan elämästäni pois. Edelleenkin tuon ihmisen motiivi on minulle epäselvä ja haluaisin hänen tietävän, miten suurta tuhoa teollaan minulle aiheutti. Mutta se asia ei koskaan kai selviä, miksi hän teki niin kuin teki. Joten yritän painaa sen taka-alalle.
Oikein ihanaa vuodenvaihdetta kaikille!