lauantai 31. joulukuuta 2011

Hyvää uutta vuotta!

Uuden vuoden kynnyksellä raivasin joulun pois odottelemaan ensi joulua. Olin jo joku aika sitten ostanut vaaleat verhot odottelemaan kevättä ja ompelin niistä nyt salusiinit ja kapan. Samaan sarjaan kuului myös lenkkiverhot olohuoneeseen. Sen verran pimeää on ulkona, että en malttanut odottaa kevääseen, vaan ikkunamme saivat nyt valoisamman ilmeen näiden verhojen myötä. Pidän näistä kovasti.
 Me vietämme jo perinteeksi käyneen koti-uudenvuoden aaton. Käymme pian paistelemaan raglette-grillillä ruokaa ja illalla käymme ehkä satamassa katsomassa lasten ilotulituksen. Tosin esikoinen ei sinne nyt halua ja pienimmät ovat kuumeessa, joten joko isi menee tyttösen kanssa kahdestaan tai jätämme tuon tänä vuonna väliin ja katselemme ikkunasta naapurien ilotulituksia. Tämän runon myötä haluan kiittää teitä kaikkia ihania lukijoita, että olette olleet seuranani tänä vuonna. Oikein hyvää uutta vuotta 2012 teille kaikille!

"Katso taaksesi ja kiitä.
Katso eteenpäin ja luota.
Katso ylöspäin ja usko.
Katso ympärillesi ja rakasta."

perjantai 30. joulukuuta 2011

Wanha aarre

Sain mieheltäni ja tämän veljeltä joululahjaksi rahaa sisustusostoksia varten. Tiesin jo heti, mihin tuon summan käyttäisin, jos tuo wanha tavara on edelleen vapaana. Muutaman päivän sain odotella myyjältä vastausta, kunnes asia selvisi, se oli edelleen vapaana! Tänään sitten heräsin innokkaana aamulla, tänään pääsisin tuota aarretta katsomaan! Ajelimme miehen kanssa maalle kauniiseen pihapiiriin, jossa minua olikin juuri vastassa mukavan tuntuinen nainen. Hän vei meidät ulkoeteiseensä ja siellä pöydällä tämä Aarre minua odotti. Tämä aivan täydellinen wanha Pyhä raamattu. Suurikokoinen perheraamattu, vuodelta 1862!!! Ette usko, miten mahtava tunne on selata noita vanhoja sivuja. Ajatella, että jo yli sadan vuoden ajan on joku niitä selaillut. Niin varovasti ja hellyydellä, että kaikki sivut ovat otsikkosivua lukuunottamatta ehjiä.

Kansi on toki lähtenyt irti selkämyksestään, kuten vanhoilla kirjoilla tapana on. Kannet ovat nahkaa, siinä on ollut joskus kauan sitten lukot, jotka ovat menneet ajan saatossa rikki. Mitäpä muuta voi tällaiselta vanhukselta odottaakaan, tokihan sitä pitää elämänjälkiä näkyäkin.
 
Raamatussa on upea kuvitus. Kuvat on tosin sellaisia, että kielsin lapsia niitä katsomasta. Toisaalta tämä on kyllä sellainen äidin aarre, jonka sivuihin ei muutoinkaan tarvitse lasten pikku kätösten tarttua.

Oikein ihanaa perjantai-iltaa kaikille! Huomenna sitten vietetäänkin jo vuoden viimeistä päivää, niin vain se aika menee eteenpäin!

tiistai 27. joulukuuta 2011

Jouluyllätyksiä

Joulu tuntui menevän ohi nopeaan. Tänä vuonna en jotenkin päässyt oikein joulutunnelmaan, vaikka saimme aivan täydellisen valkoisen joulunkin aatoksi. Huolet ja murheet painavat vain nyt liiaksi sydämessä ja hartioilla, vaikka yritinkin ne painaa taka-alalle joulun ajaksi. Toisaalta en harmittele, että joulu meni miten meni, sillä uskon siihen, että kyllä niitä uusia jouluja vielä tulee.

Tänään kuitenkin koin jouluisen tunteen, kun tyttäreni toi innoissaan postia ja hihkui "Äiti, äiti, siulle on tullut paketti!". Liisan "varoitteluista" jo osasin aavistaa paketin lähettäjän. Ja kylläpä paketin sisältö saikin minut hyvälle mielelle. Paketista löytyi mm.vanhoja kynttilänpidikkeitä, suklaita, tällainen pieni sinkkitalo suuremman sinkkitaloni vierelle,
kauniisti pakattuja kynttilöitä
ja tiedättekö...kun saa jotain, mitä ei ole tiennyt kaipaavansa, mutta sitten kun sen saa, niin se on jotain niin ihanaa ja kaunista, että sitä tekisi mieli katsella tuntitolkulla? Tällaisen tunteen herätti tämä Liisan lähettämä sydänketju:
Sydämellinen kiitos Liisa!<3

Meillä ei ole juurikaan ollut tapana erityisemmin lahjoa aikuisia, sellaisia käytännön lahjoja olemme saaneet. Tänä vuonna sain kuitenkin tällaisen kauniin rasian kummivanhemmiltani

Äidiltäni sain kauniin pitsienkelin, josta minulla ei ole nyt kuvaa. Äitini oli myös kaivellut taas vanhoja kätköjään ja oli löytänyt minulle ukkini kuvan, josta olen todella iloinen. Hän toi minulle myös tällaisen vanhan kupongin, jolla äidin vanhemmat ovat aikoinaan saaneet hankkia ruokaa. Tästä tuli taas suuri Aarteeni! Nyt en vain tiedä, mihin tuon kupongin laittaisin esille, että säilyy hyvänä. Pitää miettiä sille täydellistä paikkaa.

Ulkona on hurja tuuli ja jouluaatoksi satanut monen kymmenen sentin kaunis lumipeite on jo historiaa. Aivan kuin olisi kevät tullut!
Oikein mukavaa viikon jatkoa kaikille!<3

perjantai 23. joulukuuta 2011

Hyvää joulua!

Meillä alkaa jouluvalmistelut olla valmiita kinkun paistoa lukuun ottamatta. Mies haluaa paistaa kinkun aina aattoyönä rauhassa, joten alkaa vasta kohta lämmitellä leivinuunia. Muutoin emme leivinuunia käytäkään, kuin kerran joulussa joulukinkun paistamiseen, hih! Ehkä vielä joku päivä opettelen sitä käyttämään ihan kunnolla.

Minä askartelin eilen tällaisia pieniä enkeleitä kuusemme yläoksille lentelemään. Pitäisi ostaa jotain suurempia kristallihelmiä, niin voisi tehdä isompia enkeleitä. Mutta noista pienistäkin tuli mielestäni oikein kivoja.
Miten te juhlitte joulua? Me vietämme jouluaaton kotona. Meille tulee tänne vanhempani ja miehen äiti ja täti. Ruokapuolen hoitelemme yhdessä, äitini ja anoppini tuo laatikot ja kalat ja minä sitten vastaan jälkiruoasta, kakusta ja kinkusta. Viime vuonna minun oli tarkoitus tehdä joulutähtikakku, mutta influenssa kaatoi meidät juuri ennen joulua, joten tämän kakun tein sitten joulun jälkeen:
Nyt ei vain jotenkin ollut intoa alkaa muovailla koristeita (taitaa nuo sisustusaskartelut vetää puoleensa enemmän :)), joten huomenna juomme joulukahvit porkkanakakun kera. Tämä tekele esittää siis lumista kuusta, jos jollekulle on epäselvää ;)
Lapset ovat jo kovin täpinöissään joulusta. Meillä on ollut sellainen tapa esikoisen syntymästä lähtien, että joulupukki tuo aattoyönä lahjat kuusen juurelle. Isommat lapsoset jakavat ne sitten illan suussa, kahvien jälkeen. Tosin viime vuonna taisi mennä niin, että joimme kahvit vasta pakettien aukaisemisen jälkeen, kun lapset olivat jo niin malttamattomia. Joulusukkaan joulupukki jättää myös pienet yllätykset, ja lapset ovat nyt parina viime jouluna jättäneet joulupukille maitoa ja piparin pöydälle odottamaan. Nyt täällä sitten jännitetäänkin, että herääköhän tuo meidän Daisyneitonen haukkumaan joulupukkia!

Oikein ihanaa, rauhallista ja lämminhenkistä joulua teille kaikille!!<3

torstai 22. joulukuuta 2011

Valoa pimeimpään päivään

Meillä on viime päivät menneet aika lailla sumussa. Saimme taas kerran ikäviä uutisia yhden lapsemme suhteen, joiden kanssa on vaan opittava elämään ja joiden sulatteluun menee aikansa. Niinpä joulumieli on ollut aika lailla kadoksissa, mutta olen yrittänyt olla näyttämättä sitä lapsille. Olen siis touhunnut kotiin joulua kuitenkin ja tänään meillä soi lasten jouluradio koko päivän.

Tänään kyllä huomasi, että on vuoden pimein päivä, ja ehkä siksi piti viritellä vielä yhdet valot tänne sisälle. Löysin nuo alekorista Jyväskylässä, maksoivat vain muutaman euron. Nyt en vain oikein tiedä, ovatko sittenkin liian kirkkaat tuohon vitriinit ympärille. Pitää nyt katsella niitä tämä ilta ja päättää sitten. Toisaalta tuo vitriini kauniine vanhoine posliineineen tulee nyt mukavasti esille.

Nyt minä taidan pakata pikkutytöt matkaan ja käymme hiukan lahjakierroksella kummilasten luona. Siitä se joulunodotus sitten alkaakin! :) Oikein ihanaa aatonattoa teille kaikille huomiselle!<3

tiistai 20. joulukuuta 2011

Hatturasia

 Meidän viikonloppu sujui mukavasti jouluostoksia tehden, hyvin syöden ja nukkuen paljon. Piti sitä kyllä sisustusliikkeessäkin pyörähtää, mutta sen verran tyhjällä lompakolla olin siinä vaiheessa liikenteessä, ettei enää mitään suurempaa tarttunut mukaan. Mutta tällaisen ihanan lautasen löysin. Tuossa on kiva vaikkapa tuikkuja poltella:
 Sain äidiltäni joku aika sitten hänen vanhan hatturasiansa, jonka aioin tuunata mieleisekseni. Viime yönä sitten laitoin sudin heilumaan ja päällystin rasian vuoden 1917 saksalaisella sanomalehdellä, pitsein ja kuvin. Rasiasta tuli mielestäni oikein kiva ja innostuin nyt tuosta decoupage tekniikasta tosi kovasti. Liisan kanssa jo Saksassa muutamia juttuja päällystimmekin ja minulle kävi nyt samalla lailla kuin silloin Saksassa, nyt etsin kiiluvin silmin muuta päällystettävää täällä kotona, hih!

Tällainen rasia oli siis alunperin:

Ja tällainen siitä tuli:
 Oikein ihanaa jouluviikon jatkoa kaikille!

perjantai 16. joulukuuta 2011

Ikkunarauta

Nyt sain otettua tuosta ikkunaraudasta kuvan. Tosin huomasin, että ehkä parempi kuva olisi tullut illalla, kun nyt ulkoa tulee hiukan liikaakin valoa. Noh, tässä se nyt kuitenkin on. Huom. livenä tämä on paljon kauniimpi:)

 
Minulla on joulumieli aivan kadoksissa. Ulkona sataa vettä ja kotonakaan ei ole jotenkin joulutunnelmaa, vaikka koristeet onkin paikoillaan jo. Me lähdemme miehen kanssa tänään viettämään omaishoidonvapaita Jyväskylään. Toivon, että jouluostoksia tehdessä se joulumielikin löytyy. Nyt on vain vaikea ymmärtää, että jouluaatto on jo ensi viikolla! Onko teillä muilla joulumieli vielä kadoksissa vai oletteko jo sen löytäneet?

Oikein ihanaa neljättä adventtia kaikille!

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Wanhaa ja uutta

Kesällä löysin vanhan rukin pyörän, joka on hakenut paikkaansa tähän päivään asti. Nyt sain idean laittaa sen seinälle meidän käytävään. Mies teki minulle vanhasta lankusta pyörän alle hyllyn, josta löysi paikkansa joulun tunnelmaan sopiva punainen öljylyhty, sokerisäkki ja pieni juuttipussukka. Tuohon hyllylle on kiva laittaa sitten vanhoja esineitä esille, jotka eivät keittiöön sovi. Minulla on jo monta ideaa, mitä tuohon hyllylle aion etsiä.

Sen ikkunaraudankin mies laittoi vihdoin ikkunaan kiinni. Yritän huomenna valoisaan aikaan saada siitä otettua kuvan. Tämä päivä meni erinäisissä rankoissa palavereissa, ja ennen kuin huomasinkaan, oli taas jo pimeä! Saisi nyt tulla hiukan pakkasta ja lunta lisää, jotta saisimme kunnon valkoisen joulun. Tuntuu ihan uskomattomalta, että jouluaatto on jo ensi viikon lauantaina!

Oikein mukavaa keskiviikkoillan jatkoa kaikille!

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Hyvää kolmatta adventtia

Meillä koristeltiin tosiaan eilen kuusi ja Christina-pupukin sai yllensä talvitamineet. Iina-vauva sai ne mummulta, kun syntyi ja sen verran pieni oli neitonen, että Christinalle on nutun hihat hiukan lyhyet<3 Tänä vuonna meillä on kuusessakin värimaailmana hopea ja valkoinen.
Muutamissa blogeissa olen törmännyt tähän ihanaan ideaan tehdä tuikkukupeista tähtiä ja niinpä askartelinkin niitä kuuseen. Laitoin keskelle tuollaisen pienen kimmaltavan hopeakoristeen ja minusta noista tuli oikein söpöjä.

Kokeilin myös virkkausta pitkästä aikaa ja tein yhden lumihiutaleet kuusta koristamaan. Hiutale jäi yhteen, sen verran tiukkaa teki tuonkin tekeminen, hih!
Tänä vuonna kuusemme sai myös joululinnun. Lapsuudessani meillä oli kuusessa aina ylimmällä oksalla joululintu ja olin todella iloinen, kun löysin tämän valkean lintusen! Nyt se saa aina laulella joulupuussamme tästä lähin.
Oikein ihanaa kolmatta adventtia teille kaikille blogissani piipahtaville! Minä lähden pian linnoitukseen joulumarkkinoille!

lauantai 10. joulukuuta 2011

Asetelmia

Löysin loppukesästä todella kauniin kehyksen, joka on odottanut paikkaansa tähän päivään saakka. Nyt vihdoin löysin sille hyvän paikan ja mies naputteli kehyksen seinään. Siinä saa nyt isoisoäitini kuvat ja isoäitini kuvat arvoisensa paikan. Muutama kuva on tuntemattomia, mutta niin kovin kauniita. Onpa mukaan eksynyt viime vuotinen joulutervehdyksemmekin pienten tonttustemme muodossa.
Sain nyt vihdoin myös muutaman vanhan kynttiläpidikkeen. Nämä eivät ihan ole sellaisia täydellisiä, kun ovat tuollaisia melko suuria kävyn mallisia, mutta ainakin nyt ensi alkuun sain näiden avulla tehtyä tällaisen kirja-asetelman, jollainen mm. Liisalla on:
Tänään ajattelimme laittaa kuusen kotiimme ja huomenna meille tulee vanhempani ja käymme paikallisissa joulumyyjäisissä. Seuraava postaukseni taitaa siis olla hiukan jouluisampi!
Oikein ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille!

perjantai 9. joulukuuta 2011

Salainen kirppisystävä

Muutama blogiystäväni on osallistunut Salaiseen kirppisystävään joulukalenterin muodossa. Minä en ehtinyt siihen mukaan, mutta nyt sain tietää, että uusi Salainen kirppisystävä- vaihto järjestetään ystävänpäivän tienoilla. Odotan sitä jo innolla! Tässä linkki teille muillekin, jos haluatte osallistua tähän jännittävään vaihtoon: http://possumamma.blogspot.com/

tiistai 6. joulukuuta 2011

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Minulla on ollut tänään jotenkin erityisen tunteikas Itsenäisyyspäivä. Olen viime aikoina alkanut selvitellä hiukan sukuni esi-isiä ja eilen löysinkin netistä aivan mahtavan linkin, jossa olikin äitini isän puolelta sukua tutkittu aina 1700-luvulle asti! Oli todella mielenkiintoista lukea ukkini sukupuuta. Ehkä siksikin on ukkini ollut paljon mielessäni tänään, eikä vähiten toki siksi, että hän oli sodassa puolustamassa itsenäisyyttämme. Joku vuosi sitten löysin myös netistä sota-arkistoista tiedon, että ukkini olisi saanut mitalin urheudestaan sodassa, mutta hänen osoitettaan ei ollut tuolloin puolustusvoimilla tiedossa, sillä vanha osoite oli jäänyt rajan taakse. Niinpä ukkini kuoli tietämättä koskaan, että hänelle on myönnetty mitali. Tuo tieto sai minut aikoinaan hyvin surulliseksi. Mutta nyt tiedän, että kyllä ukkini tuon nyt tietää, kun on minua kaiken aikaa pilven päältä seuraillut<3

Vaikka olenkin ollut hiukan mietteissäni tänään, niin lasten kanssa olen puuhastellut joulujuttuja. Tänään teimme joulupipareita. Aikaisempina vuosina olemme leiponeet niitä vain yhtenä päivänä, mutta nyt totesin, nähtyäni iloiset tonttuset piparimaistopuuhissa, että taidemme leipoa vielä uuden satsin ennen joulua!




Toinen isommista tonttusista teki minulle kaksi lumilyhtyä tänään pihalle ja kylläpä ne loistavatkin nyt kauniina!


Selvitin muuten sen fonttiongelman! Googlechromella näin fontin normaalina, mutta kun vaihdoin selaimen takaisin firefoxiin, näen fontin taas oikeanlaisena eli käsialakirjoituksena. Mokomat selaimet, kun muuttelevat blogikirjoituksiakin, hih!

Kävimme sittenkin sunnuntaina mieheni kanssa joulumyyjäisissä. Itse myyjäiset olivat pettymys, siellä ei ollut kuin pari hassua myyjää. Mutta myyjäiset järjestettiin sisustusliike Wanhan Martan pihalla ja sieltä löysin sen ikkunaraudan! Ei se tosin ole Jeanne d'Arc Livingin, mutta sehän ei haittaa, pääasia on, että rauta löytyi! Kunhan mieheni saa sen ikkunaan kiinni, laitan teille kuviakin.

Nyt lähden selailemaan teidän muiden blogeja taas. Oikein ihanaa Itsenäisyyspäivän iltaa kaikille!

lauantai 3. joulukuuta 2011

Lisäkurkistuksia ja ihmettelyä

Meille satoi viime eilisiltana lunta! Oli aivan taianomaista katsella sakeaa lumisadetta, joka vuosi se näky on yhtä sykäyttävä. Nyt vielä pakastui illaksi, mutta huomiseksi on luvannut sen verran lämmintä, että eiköhän tuo lumi vielä ehdi sulamaan. Mutta ainakin hetken voi ihailla ulkovalojen loistoa valkeaa taustaa vasten.

En tosiaan ehtinyt tehdä adventtikynttelikköä ensimmäiseksi adventiksi, joten sen askartelu jää nyt ensi jouluun. Tällaisen neljän kynttilän asetelman tein kuitenkin tarjottimelle. Polttelen siinä nyt neljää tuikkua neljännen adventin kunniaksi jo etukäteen;)
Lupasin viime postauksessa laittaa kuvan tuosta lasten suosikista, tonttukylästä. Siinä on tosiaan värilliset valot, jotka hitaasti vaihtavat väriään ja tuovat eloa kylään. Itse kyllä pitäisi enemmän valkoisista valoista, mutta lapsista tämä on ihan ehdottomasti kotimme ihanin joulukoriste, joten kai se on vain todettava, että äiti ei aina tiedä kaikkea! ;)
Minulla olisi ihan kauhea hinku päästä johonkin joulumarkkinoille, tai mikä vielä parempaa, sisustusmyyjäisiin! Mutta niitä ei taida nyt tällä seudulla olevan. Onko teillä tapana käydä joulumarkkinoilla tai sisustusmyyjäisissä? Viime vuonna ostin tuollaisista myyjäisistä tällaisen joulukorttiriiputtimen, jonka nyt tänä jouluna voisin kyllä tehdä itsekin, kun askarteluinto on taas syttynyt uudelleen. Mutta eipä tarvitse nyt tätä tehdä ja voin keskittyä muihin projekteihin!;)
Millaisena te näette blogini kirjoitusten fontin? Nimittäin omalla näytölläni nämä tekstit ovat muuttuneet sellaiseksi tavalliseksi fontiksi, vaikka mallinsuunnittelutyökalun mukaan ne ovat käsialakirjoitusta, kuten ennenkin. Kummallinen ongelma taas, jota en osaa korjata, kun en ole itse asetuksiakaan muuttanut.

Tällaiselta näyttää meidän etuovelta katsottuna nyt, kun aita on saanut hentoisen lumipeitteen. Tämän kuvan myötä toivotan teille oikein rauhallista lauantai-iltaa!

torstai 1. joulukuuta 2011

Joulukuuta

Niin se vain on aika vierähtänyt, että lapset ovat saaneet avata kauan odottamansa kalenterien ensimmäiset luukut ja joulu lähenee, on sitten lunta tai ei! Meillä alkaa vihdoin tauti olla menossa pois kokonaan ja nyt olen kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että tämä joulu oltaisi terveitä. Tähän toiveeseen liittyy tämä minulle erittäin tärkeä talolyhtykin. Joluna 2008 emme saaneet Eeviä kotilomille, sillä hän oli keuhkokuumeessa. Joulunaikoihin 2009 oli puolestaan Iina henkitoreissaan osastolla ja hain hänet aatonaattona sairaana kotiin. Viime vuonna ostin sitten tämän lyhdyn joulun alla ja hiljaa rukoilin mielessäni, että tänä jouluna saisimme kaikki olla Kotona. No, saimme kyllä, tosin influenssassa ;) Olisi pitänyt olla tarkempi tuon rukouksen kanssa, hih! No, ei sentään. Edelleen tuo toive on mielessäni, kun tähän jouluun valmistaudumme. Mikään kun ei ole itsestään selvää tänäkään jouluna.
Lyhdyn vieressä on ihanat jouluiset puukirjaimet, jotka löysin Saksasta sekä pieni Nissetonttunen kelkkansa päällä odottamassa talven ensilumia.

Olin ajatellut, että tänä vuonna meillä on vaaleampi joulu, mutta niin vaan se punainen on aina ollut minulle Se joulun väri, että taitaa tämäkin vuosi aika punainen olla. Keittiössämme näyttää nyt nimittäin tältä:
Luultavasti jotain muutoksia tässä ehdin kuukauden aikana tehdä kuitenkin, vaikka miten yrittäisin ollakin tekemättä! Tuo saarekkeen päällä oleva väriläiskä on lapsille kovin rakas tonttukylä, josta voin laittaa joku kerta lähikuvaa.

Meillä aletaan pian valmistautua myös Itsenäisyyspäivän odotteluun. Tai ainakin koulun itsenäisyysjuhlien odotteluun. Lasten koulussa sitä juhlitaan ensimmäistä kertaa kunnon juhlien muodossa ja koko koulu tanssii paritanssina valssin ja jonkun toisen tanssin. Meidän kolmasluokkalainen ei ole koulukunnossa, mutta voi, miten odotankaan, kun tuo rakas ekaluokkalainen tyttöseni tanssahtelee valssin tahtiin!<3 Pitänee varata iso pino nenäliinoja mukaan. Nyt pitää vain löytää neitoselle vielä juhlakengät, joissa pitää kuulema olla jo hiukan korkoa. Voi näitä neitosia!:)

Tämän tunnelmakuvan myötä haluan toivottaa teille kaikille ihanaa joulukuun ensimmäistä iltaa:

Blog Design by Get Polished